Minun vapaani alkoi nautiskellen.
Wanha tallityttö nousi ratsaille. Heposen vireystila oli oivallinen meikäläiselle. Edellisen kerran ratsastin nimittäin varmaan yli 20 vuotta sitten.
(Kuvan otti työkaveri, joka oli syyllinen koko touhuun - kiitos! )
Sitten: elämäni ensimmäinen purjehdus.
Suunnan otimme Raahesta Maakallaan.
Minä lasketan avaraan maailmaan, minun hattuni yllä tähdet vaan.
Goethe
Maakalla.
Purjehdimme läpi yön.
Aamu merellä.
Olen jotensakin pysähtyneessä tilassa. Parasta siinä on, ettei se haittaa. Tekemiset ketjuuntuvat laiskasti. Toisessa päässä totean alkulenkin olevan vielä kesken.
Verkkaan asettelen tiskit koneeseen, pyykit sommittelen huolella narulle. Tyynenä tuijotan kankaita ja lankoja, ruostunutta pyörän vannetta ja kunnostusta huutavaa nojatuolia. Tiedän: kun Idea tulee, olen valmis ja vapaa.
4 kommenttia:
Tuo joutilaisuuden tila kuulostaa ihanalta ja hyvältä! Tekee sitä, mikä kiinnostaa ja silloin kun siltä tuntuu. :)
Ja toinen juttu; teillä on varmaan ollut mahtava tuo purjehdusreissu. Hienoja kuvia, unohtumattomia hetkiä öisellä merellä. Oi jospa oisin saanut olla mukana...
Sussu hevosen selässä ! Tervetuloa jatkamaan harrastusta tänne. :) Mutta nauti ensin tuosta joutilaisuuden ihanuudesta kylliksesi, sillä täällähän sitä tunnetta ei ihan heti tuu... ;)
Ai ku mukavan näköinen purjehdusreissu, ainakin kuvissa... (epäilen siksi,kun ite en oo niin viimeisen päälle veneilyihmisiä, testattu nääs on.)
Oi että ku näyttää ihanalta nuo purjehduskuvat! Täydellistä suorastaan! :)
Niin lepposen kuulosta sun elostelu nyt, nauti!
:) Terveisiä Sussu Tansaniasta. Sun blogi ilahduttaa !
Lähetä kommentti