Tässä on syttö.
Sytöt ovat niitä mainioita pikkuapureita, jotka saavat tulen syttymään silloinkin kun homma ei ota luontuakseen millään. Puutarha.netin keskustelupalstalta on tämä idea. Syttöruusu on tehty sulaan steariiniin kastetusta kananmunakennoruusukkeesta. Terapeuttista tekemistä, jota on tullut harrastettua. Syttöruusuja on nimittäin mökkeillessä kulunut.
Mökillä kahvi ja tee keittyvät perinteisesti pannulla. Tositarpeeseen tämän siis ompelin. Idea on otettu jostain Tilda-kirjasta. Pienin muutoksin tein siitä enemmän itseni näköisen, mutta jotenkin kaljulta se vähän näyttää. Kelpaa kuitenkin. Väliin laitoin kunnon puuvillaista eristekangasta, jonka oikea nimi on jo unhoittunut.
Kirjansidontaa olisi haave harrastaa taas enemmän. Vehnäjauhobatiikkikokeiluista on jo muotoutumassa jotakin. Tässä minikirja, jonka nidososan tein ihan ompelemalla, en liimaamalla. Kansimateriaalina vanhan, repeytyneen nuottivihkosen kantta. Näitä pikkuruisia olen tehnyt riipuksiksi tai rintakoruiksi.


4 kommenttia:
Samanlaisia kukkasia pyörii meidänkin pöydällä, vielä kun joku intoutuisi sulattamaan sitä steariinia. Minikirja on sievä!
Ihana pinei kirja!
Suloinen minikirja! Blogissasi on paljon kauniita käsitöitä.
Kiitos! Olen joskus miettinyt, mitä järkeä on noin pikkuruisia kirjoja tehdä, mutta kun ne ovat minustakin niin kivoja.
Kehrä - ihan punastuin kehuistasi käsitöiden suhteen. Ne kun ovat omasta mielestä "vaan semmosia tekeleitä".
Lähetä kommentti